Aikuiset: Kirjastokokemus
Paikka aikuisten sarjan loppukilpailussa
Äitiyslomalla ja hoitovapaalla oli aikaa touhuta lasten kanssa paljon, mutta rahaa ei juurikaan.
Mikäs silloin sen parempi paikka lasten kanssa viettää aikaa, kun mennä kirjastoon. Teimme näin
joka viikko. Kirjastomme sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Lastenosasto oli alakerrassa ja siellä
sai aina vähän mekastaakin, mikä pienten lasten kanssa oli pelkästään positiivista.
Aina ensin palautettiin jo luetut kirjastonkirjat, joita oli niin iso kassillinen, että minulla oli vaikeuksia jaksaa
kantaa niitä. Palautusautomaatti oli lasten mielestä jo jännittävä kokemus sinänsä: ”Sitten kun
punainen valo muuttuu vihreäksi, saa seuraavan kirjan syöttää koneeseen! Odota, odota vielä....
Nyt!” Joskus muut kirjojen palauttajat katsoivat touhuamme hiukan kärsimättömänä. Seuraavaksi
mentiin lastenosastolle hakemaan uudet kirjat. Lapset saivat valita mieluisensa kirjat, minä valitsin
heille myös lukemista. Lapset istuivat pienen pöydän ääressä selailemassa kiinnostavaa luettavaa,
välillä he ihastelivat kaloja kirjaston akvaariossa. Kun kassi tuli täyteen kirjoista, lapset halusivat
mennä leikkihuoneeseen. Ennen sinne menemistä otettiin pois ulkovaatteet ja kengät ja jätettiin
naulakkoon. Leikkihuoneessa oli pehmeä kokolattiamatto, säkkituoleja ja pari nojatuolia.
Makoilimme säkkituoleissa, kun luin lapsille kirjoja. Siellä oli myös palapelejä ja rakennuspalikoita.
Lapset viihtyivät leikkihuoneessa yleensä pitkään erityisesti silloin, jos siellä oli muita lapsia.
Lopuksi käytiin aina kirjaston kahvilassa syömässä pullat tai jätskit.
Lapsillani on onnelliset muistot kirjastosta ja lähtevät sinne todella mielellään aina, kun ehdotan.
Harmi, että korona-aikana leikkihuone on suljettu kokonaan. Onneksi on kuitenkin kirjat, joita voi
lukea. Haluan antaa lapsilleni saman kokemuksen kirjastosta ja kirjoista, mikä itselläni on ollut.
Kirjasto on tuntunut paikalta, jonne on aina tervetullut hakemaan tietoa, etsimään mielenkiintoisia
kokemuksia ja tutustumaan kulttuuriin. Tai unohtamaan murheensa. Kirjat ovat lähellä sydäntäni,
ja olen onnellinen, että voin antaa perintönä tällaisen kokemuksen lapsillenikin.
Kotiin lähdettiin aina mukana iso, liitoksistaan natiseva kassillinen uusia kirjoja, joiden tarinoihin
sukellettiin kotona uudestaan ja uudestaan.
Nimimerkki: Johanna